Kunats Allqamar Satapacha (¿Por qué se llamará “allqamari”?

Posted May 11th, 2013 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

ELIAS QUISPE CHURA
ilaies2012gmail.com

Allqamari

Pastu taypin allqamarix thuqtañatakjam uñch’ukisisinki.

Allqamarix janiw jaqin uywatakiti, ukat jankhar k’uchuna, pampana ukat jach’a iwkaliptun jakasi. Akax niya jach’a wallpä ukch’awa, samipakiw mayjt’ata; p’iqipax ch’iyara, nayra jak’ax qhana wila, ukat suruñapax mayj qhillar uñtatarakiwa. Jikhanipax niya ukch’pach ch’iyarawa, wich’inkh puntapamp purakapampix janq’u, pä kayupasti narankharurakiwa.
Aka allqamarix aycha manqaniwa, ukat urux “thujstat aychas jan ch’akhan jisk’a laq’unakas ukat yaqhip ch’uxña achunakas ukjam manq’i.” (Flores, 2008: 48). Arumax janiw sarnaqkiti, jach’a jankhar k’uchur jan ukax iwkalipturuw ikir sarxañ yati.

Kunjam sutiptayatasa (¿Cómo está compuesto el nombre?)
Aymaran yaqhip sutinakax mä arump mä arump aruptayatapxiwa. Ukat uka arun istrukturanakapax maynin ajanupakaspas ukjamakipxiwa, janïraw kuna amuys sumpach yatiyapkistuti, jichhax ukatuqit askpach amuyt’añasatakiw aka laq’un sutip payar jaljtayañäni:
allqa + mari = allqamari
Adj. S. N.C.
Laq’un sutipax pä arut apthapitawa, nayrirï ukax sutir mayjt’ayiriwa, qhiphirï ukasti, María uka sutit mari ukjamar tukxaraki. Chiqpachans qhiphirikis ukax kastillanut mayt’at aruwa ukat qhipharux paypach aymarkamakaspas ukjamaw mayar tukxapxaraki. Ukjamax akkïrin mä pä arut apthapit sutit arsusktana.

Amuyun askitapa (Importancia del significado)
Sapa sut maynix uñstay ukjaxa, janiw ukjamak apnaqkaspati, ukjamaskispaxa, ina ch’usa arukispawa, ukat aruskipañatak wali askiñapatakix mä amuyux yäparjam churasiñapapiniwa.
Akjan ‘allqamari’ sutix samipat allqa ukax juti, ‘mari’ ukarak María ukat apaqatarakiwa. Ukjamïpan phuqhatañatakix paypachaw wakiskiripxi, mä arun saraksnawa, qilqt’atamp amyumpiw “signo lingüístico” (Dubois, 1998:560) ukjamar tukxapxi.

Arjaña (Presagio)
Jiwasarutï uka allqamarix kawkhan uñstistani ukjaxa, taqikunas munatasarjamaw mistsuni. Yamas mä pay uñjañänixa, kunatï lurañ manktan ukatakix wali askipiniwa. Ukat ukjamïpan yaqhip jila kullakanakax “surti mariyaw” sas sapxarakiri.

Jiskt’at pankanaka
DUBOIS, Jean y otros
1998 Diccionario de Lingüística. Alianza Editorial, S.A.; Madrid.
FLORES, CH. C., Magno
2008 Variación Dialectal del Léxico de la Aves de Qurpa, Qurumanta Alta
y Pujräwi. Instituto de Estudios Bolivianos; UMSA – La Paz.

Silularat Aruskipäwi (对话)

Posted April 1st, 2013 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

ELIAS QUISPE CHURA
ilaies2012@gmail.com

A: ¡Kamisaki Elias!
B: kamisaki, Ruben! kunjamakistasa.
A: Walikipunisktwa. Jumasti.
B: Nayax walikiskaraktwa, ¡chha suma! Utankasktati.
A: Jisa.
B: Mä jiskt´a utjitu. Arumanthi tantachasipxañaniti.
A: Janiwa, nanakaw yatiyanipxäma.
B: Ya, ukak yatiñ munayäta. Jikisiñkama.
A: ¡Waliki!

A: 喂,埃利亚斯!
B: 喂,Ruben! 你好吗?
A: 我很好。你呢?
B: 我也很好,谢谢!
A: 你在家吗?
B: 对。我有一个问题。明天我们能见面吗?
A: 不行,我们知道你们吧。
B: 好, 我只是要知道这个。 再见!
A: 再见!

JANIW KUNAS INA CH’USAT ALAXPACHAT JALAQTANKASPÄTI

Posted March 12th, 2013 in Uncategorized by Antonio Quispe

“Janiw kunas ina ch’usat alaxpachat jalaqtankaspati”. Kusa amuykañ amuyumpiw qillqt’i. YUMANIN sarnaqawipa, junt’u uraqin yuritänwa, kunatix jupax jisk’a q’axull waynitutpachaw aka Chukiyaw jach’a Markan qamañ qallti, jan awki tayka jak’ana, ukat jupax ukham llakt’asit chuymaniw jiskt’asirakïna. Kunjamats jan awki tayka jak’anst qampachaysti?. Kunatix jupan jakawipanx janikiw suma qamawix utjkatänti, jan ukasti, llakita, manq’at jan manq’ata, ukhamarak t’aqisiñ urunakaw utjatayna. Wali t’aqin sarnaqatayna, jupar pachas apnaqkasp ukham amuyasina, ukat jupax pachan askipatapx wal amuyana, ukhamarus yatiqarakïnwa. Kunatix jupatakix wali ch’amakaspas ukhamaw amuyasina, ukhamipanx, jupax wali aski samkanakaruw yaqäna, kunatix jupan amuyupax ukanwa, kuntix samkaskan ukax phuqasiripinïnwa.

Jakawipan askipatakix, jupax wali amuyumpiw sarxarüna, lup’ïna, amuyäna, sapurupuniw juk’amp jakawipan askipatakix wal ch’amachasïna, uka sapür t’aqisiwi, llakisiw urunak uñjasinx makiw uka urunakar atipjañ munänxa, janiw ch’amt’aykanti, jan ukasti, kuntix jupax munkan ukxa jikxatañkamaw ch’amachäsina. Ukatpï, amuyu lup’iwinakapas taqi yant’anakar atipañatak ch’amachasitänwa, janiw pisichuymt’ayaskänti, amtaparux phuqhañx munapunirïnwa.

Tukuyjäna, YUMANIX wali amuyunakan ch’amanchasit jaqijanwa, irnaqawini, masinakaparus wali llamp’u chuymampikiw yanapt’äna, taqi chuymaw phuqhañamp tukuyañkamyatxatawäyi. Ukat jupax taqi chuymaw utjawipanx kunayman t’aqisiw urunakat mistusax qamasxäna, kunatix jupax aka Chukiyaw markanx jisk’a q’axull waynitutpachaw wali t’aqin sarnaqäna, uka t’aqisiw urunakax qhiparux jupatakix wali askïnwa. Ukhamaw Yumanin utjawipanxjan wali urunakat suma qamawir puriwayjäna, uruy arum t’aqisiwix janiw inakikanti, jan ukasti, qamawipan askipatakiw wal t’aqisïna, ukatx, ukhamarakiw masinakaparus wali munasiñ chuymamp yanapañ qallantäna, ukhamaw jupax jach’a tama taypir mantxäna, ukat suma wilamasinakapamp qamasxapxäna.

Qillqiri: Antonio Quispe Quispe

Lic. Carlos Palenque-n Jiwatap amtkasa (Homenage a Lic. Carlos Palenque Avilés)

Posted March 8th, 2013 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

Khithinakatï jan Palenque-r uñt’apktanxa, jupax Bolivia-n wali munasirïnwa, ukat taqit sipan wali sum arst’irirakïnwa. Jupan jiwatapat niya 16 maraw jalkiptawäxaraki. Ukat jupax janiw khithimpis kikipt’ayaskaspati. Jupjamax janiw waljan utjkänti. Siklu XX-n jupakiw uñstäna. Jutïr jakäw uñicht’ayktan ukaxa, Compadre-r amtañatakis ukat Internet-an walja qilqt’atanak utxañapatakiw Español-at Aymara-r jaqukipt’asiwayi.

Carlos Palenque(Compadre)

Aka jamuqax flickr-at apaqt’anitawa.

Para quienes no conocemos a Palenque, él fue una persona amorosa y el mejor orador en Bolivia. Transcurrieron casi 16 años después de su muerte. Por ello, no se puede compararle con nadie. No había varios como él. En el siglo XX, solo apareció él. La historia de vida que presentamos a continuación se ha traducido del español a aymara para recordar al Compadre y enriquecer los contenidos en el internet.

Carlos Palenque

Jiskt’ata (Fuente): http://www.youtube.com  Aka uñtañax Aymarat sutincht’atawa.

Carlos Palenque Avilés (La Paz-an 1944 willkakutphaxsin 28 ursaraqatat 1997 achuqphaxsin 8 ursaraqatkama), uñt’atanakapan jupax “Compadre” ukjam uñt’atawa, jupax jayllt’irïna, phust’irïna, irnaqañchurirïna, yatiyirïna, tiliwisyunan sarayirïna ukat wali amuyt’irir markachirirakïnwa.

1984 maran Mónica Medina-mpirakiw jaqichasxäna, ukapachax jupax thuqhurirakïnwa. 1985 maran Kanal 4, Televisión Popular ukarak La Paz-an utt’ayxäna, kawkiritï qhipharux Radio Metropolitana-mpix Sistema de Radio y Televisión Popular ukjamanakarurakiw tukxapxäna. Ukat llamp’u chuymaninakampir pisin jakasirinakampir yanapt’añatakiw Remedios Loza-mp Adolfo Paco-mp mayacht’asisin jupax La Tribuna Libre del Pueblo uk sarayxäna.1988 mara t’aqphaxsin Victor Paz Estenssoro jilïr  medio de comunicación-apax jist’antatarakïnwa. Ukax ukjamänwa kunattï mä wakichäwipan mä taqin wali thaqhat narkutraphikantix Victor Paz Estenssoro-x Virrey del Narcotráfico-w sasaw juchanchäna. Mä mar chikatanxaruxa, sisktan uka miryux jist’arasxarakïnwa, kunattï jila kullakanakax walpin unxtasxapxäna, ukat Palenque-x CONDEPA (Conciencia de Patria) sat partirurak uñstayxäna.

Pulitin Qalltatapamp Medios de Comunicación-an Luratanakapampi (Inicio en la Política y Efecto en los Medios de Comunicación de Masas)

1989 maran ajllïwinakan yaqha partir pulitikunakar atipt’asax La Paz-an CONDEPA-x nayraqatankänwa.Ukampins Qullasuy markpachan janiraw suma uñt’atakänti, ukat ukarux Palenque-x iyawsxakirakïnwa. 1989 maran Elecciones Generales-xarux Boilivia-n plano Comunicional-ampin Polïtico-mpin mayjt’äwinakaw utjäna.Ist’irinakapar jak’achasiñatakix Palenque-x wal jaqir khuyapayarakïna, ukat qhiphar ukaw pulitikan walpin atipt’ayäna. Uka atipt’äw uñjasaxa, Bolivia-n yaqha medios de Comunicación Social-ax Palenque-jamarakiw lurapxäna. Radio Fides-amp yaqhanakampix Palenque-t yatiqasipxäna, ukat walja ist’irinak jikxatapxarakïna. Ukat tiliwsyunan ukapachparakikiw uñjasïna, wakichäwinak sarayirinakax mayjt’ayxapxänwa. Jan wali jaqinakar tukjañatakix Palenque-x ukjamarakiw medio-nakap apnaqäna. Sañäni, jupax Micky Jiménez-amp Eduardo Pérez Iribarne-mpiw wal uñthaptäna.

QhiphaPulitikankatapa (Carrera Política Posterior)

1989maran Ronald Mclean Abaroa-mp Palenque-mpiw alkaltïñ La Paz-an Elecciones Municipales-an munapxäna. Atipt’atapatsa, concejo municipal-ax MacLean-aruw alkaltjam utt’ayapxäna. CONDEPA-ax El alto Alcaldía kunrak atipt’äna, ukampirus partirupan jan walinakaw utjawayi. Qhipha 1991 ajllïwin Palenque-x Julio Mantilla-ruw kantiratur churäna, khithitï MacLean-ar atipt’añaparakïnwa, ukat Mantilla-w atipt’arakïna.

Palenque-x juntüwjan jakirinakar puriñ walpin munarakïna, ukatakix 1993 maran Santa Cruz-ankir imprisaryu Ivo Kuljis-aruw vicepresidente-patak uchäna, khithimpitï ajllïwinakan atipt’añ munarakïna.

1993 maran Elecciones Generales-an MNR-n kampañapax Palenque-n pupularirarap wal yäqäna, ukat tiliwisyun prupajantapan amuyampikiw arsüna. Ukjarux kampañan wisipirsirintitakix Victor Hugo Cárdenas-aw utjäna, ukat uka marax nayrïr aymar Vicepresident-jamarakiw lapak phaxsin utt’asïna.

1995 maran Julio Mantilla-x CONDEPA-ruw jaytxäna, ukat alkatiyatakix Palenque-x mä machaq kantirat thaqhañaparakiw wakt’äna. Jupax Mónica Medina, warmiparurakiw uka lurañ churäna, khithitï alkaltisarux puripinirakïnwa.

Jiwäwipamp ch’axwäwimpi (Muerte y controversia)

1997 maran jilïr irpirïñ munkän ukjapiniw achuq phaxsin Carlos Palenque-x inphartu kartiyakump jiwxi. Akax wali llakisiñ arkirinakapar churawayäna, ukat uka mararakiw warmipamp jaljtatapamp tiwursyupampix qhanar mistsüna, ukjarux ch’axwäwiw qalltäna, kawkiritï t’unjañaruw sarayarakïna. Jiwxatapat kurpupax La Paz-an Alkaltiyan wilatarakïnwa, ukat El Alto-r kunarakiw apapxäna, kawkhantï walja jila kullakanakapiniw Compadre-t tispirisirix sarapxäna. Jayp’utuqirux waranqanakapiniw simintiryurux chikt’at sarapxäna. Mä qhawqha maranakjarux Pepe Murillo-mp sapatit Mónica Medina-mpi, ukat yaqhanakamp tiliwisyun wakichäwix sartayatakixarakïnwa, Adolfo Paco-mp Remedios Loza-mpix janiw ukankxapxänti.

Qhipharirinakatak jaytatapa (Legado)

El Alto-n Carlos Palenque-n jiwatapax CONDEPA chhaqtawayxarakïna. Akatjamat wali amuyt’irin jiwatapxarux CONDEPA-x payaruw t’aqxtxarakïna, mayïrix Remedios Loza-n sartayatänwa, juparux ‘Cholita Remedios’ ukjam sutimpirakiw uñt’apxäna, mayïristi, Palenque-n Veronica phuchhapan p’iqt’atarakïnwa. Jichhürunakanx CONDEPA-x pulitikat chhaqtatäxarakiwa, ukampins qhipha jila kullakanakatak mä punk jist’arirjamaw instrumintu pulitikux uñt’asi.

Jiskt’ata (Fuente): http://es.wikipedia.org/wiki/Carlos_Palenque [5-3-2013]

 

Awinira Sucre-na

Posted February 6th, 2013 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

 

ELIAS QUISPE CHURA

Ilaies2012@gmail.com

ENRIQUE: Elias.

ELIAS: Ah, Enrique. Janiw uñjkatasmati. P’amp’acht’itatawa.

ENRIQUE: Jan llakiskamti. Nayax janirakikiw uñjkatasmati.

ELIAS: Janirakis uñxsmatixa. Kawkharus chhaqxta.

ENRIQUE: Janiw akankxti. Europa-ruw sarxta.

ELIAS: Wow. UMSA-n tukuyxtati.

ENRIQUE: Jisa. Walja maranakaw jalkiptawäxi.

ELIAS: Ukax ancha kusasä. Kuns Europa-n lurtaxa. Irnaqasktati, jan ukax yatintasktacha.

ENRIQUE: Nayax irnaqaskarakt yatintaskaraktwa.

ELIAS: Jichhax kunawsas Europa-r kut’xäta.

ENRIQUE: Alay simana kut’xä.

ELIAS: Ya. Nayax irnaqir sarañatwa. Yaqha pachakama.

 

 

Awinira Sucre-pi

 

ENRIQUE: Elias.

ELIAS: Ah, Enrique. Mana riqsisqaykichu. Disculpa-wanki.

ENRIQUE: Ama phutikuychu. Ñuqapis mana riqsisqaykichu.

ELIAS: Manaña rikuykichu. Maymanta chinkapunki.

ENRIQUE: Manaña kaypichu kani. Europa-man rirqani.

ELIAS: Wow. UMSA-pi tukusankiñachu.

ENRIQUE: Ari a. Unay watakunaña.

ELIAS: Chay sinch’i waliq. Imataq Europa-pi ruwanki. Llank’asankichu. Yachaqasankichu.

ENRIQUE: Ñuqa llank’asanitaq yachaqasanitaq.

ELIAS: Kunanri mayk’aqtaq Europa-man rinki.

ENRIQUE: Qhipaq junk’ata ripusaq.

ELIAS: Ya. Ñuqa llank’aniyman ripunay tiyan. Waq kutikama.

P’utuqsi-n Ayllunakapata (P’utuxsi Llaxtakunamanta Parlariy)

Posted January 8th, 2013 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

ELIAS QUISPE CHURA
Ilaies2012@gmail.com

Llallagua
Aka jamuqax aymar Wikipiriyat apaqt’atawa.

Kunan Llallagua-manta parlasax. Ñawpax ch’askachaw tutata ñuqayku Llallagua-man rirqayku. Pusax hora-kunapi karirqa. Ñuqayku Llallagua-man k’uychichaw ch’isiyayta jaqay karu llaxtaman chayarqayku. Llallagua askha runayux. Ñuqayku Universidad del Siglo XX-man chayayku. Jaqaypi uj yachachix Llallagua-x turismo kitikunanmanta willariwarqayku. Chantari, ñuqayku mikhux rirqayku. Chaymanta, ñuqayku Uncia-man rirqayku, jaqaypi “Casa de Patiño-ta”, rixsirqayku. Chayqa allin karirqa. Jaqaypi mina-kuna, urqukuna, jatuy rumikuna karqa. Chanta ñuqayku Llallagua-man kutimurqayku. Tutapi Teatro-man rirqayku, jaqaypi tusuyta concurso-kunata waxkunatawan qhawarqayku. Chayqa allin karqa.

Intichawta Chayanta-man rirqayku, chay p’unchay ancha rupharqa. Chaymanta, ñuqayku chay chhiqanpi grabar-irqayku. Chayqa sinch’i sasa, jinapis atirqayku. Chanta Llallagua-man kutimurqayku. Ch’usariyqa kusa karqa. Ch’isiyayninpi uj chhikanta samariytawan, La Paz llaxtaman kutimuyta yuyarqayku, imaraykuchus wakin masiykuna sinch’i tarea-yux karqanku. Tukuchanapaxtax flota-man wirarirqayku, La Paz-man ch’usayta qallarirqaykutax.

Jhenny-n Yatiñ Utat Tukt’ayäw Urupa (Jhenny’s Graduation Day)

Posted December 12th, 2012 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

ilaies2012@gmail.com

ELIAS QUISPE CHURA

 

Wakichäwi (Graduation ceremony)

Wakicht'äwi (Warm welcome)
Aka jamuqan yatiqirinakax ‘diploma-mp titulo-mprak katuqt’asisipki.

In this photograph the students are taking their High School diplomas and degree certificates.

Jallu qallt phaxsin kimsaqalq ur saraqataruw Colegio Nal. Mixto Callamarca-n niya chika urur wakichäwix qalltasiwayäna. Qalltatatx kunjamatï taqikunas amtatäkan ukjamarjamarakiw  lurt’apxäna. Ukat akax niya pä pacharakiw apasiwayi. Ukañkamax aksät uksat jilanak kullakanakax aywthapinisipkakïnwa. Yaqhipanakax awtuta, maynirinakasti, kayukirakiw awayur q’ipt’at jan ukax wulsar wayt’at ukjam purintanipxarakïna. Chiqans akax wali chuymar ch’allxtaykirïnwa.

In “Callamarca” High School, the graduation ceremony started at about 12:00 o’clock on December 8th, 2012. After starting, they did it according to the customs. And it lasted about 2 hours. In the meantime, many locals were still arriving from everywhere. Others by car and another people came on foot carrying their ‘aguayo’ loads or bags. It was really exciting!

Katuqt’äwi (Warm welcome)
Katuqt'äwi

Niyak wakichäw tukt’ayatat kullaka Jhenny-rux walpinrak yatiqäwinakap tukt’ayxatapat jallallt’apxäna.

After the graduation ceremony, everybody congratulated Jhenny for having finished her studies.

Akjan janiw khithis ukjamak qhiphaqtañ munkänti, ukat sapa mayniw yatiqañ tukt’ayirirus irpkatiriparus ukat awk taykarus ukjam qhumant’apxäna, misturamp jach’xatt’apxäna ukat mä rijalus kunrak churapxäna. Ukjamïpan  taqiniw k’uchik jikxatasipxarakïna.

Uk tukutatx  mä manq’äwirakiw taqi jutirinakatak utjäna. Akatakix Tatitun may may q’uchunakap ucht’apxäna, mäwjarkam  muythaptapxäna, ukat mä wawakiw manq’art’asipxarakïna. Ukapachparakiw mayninakas akjän ukjan qut qut samart’apxäna. Jayp’utuqirux jaqinakax juk’at juk’at mistsuniwayxapxarakïna, ukat juk’anikiw qhiphaqtxapxäna.

Here, nobody wanted to stay back, and each one congratulated Jhenny, her sponsor and parents, threw over them with confetti, and gave her a present. For that, everyone was very happy.

After that, there was a meal for everybody, for this, they played all kinds of Christian music, got closer, and shared among us. Likewise, other people ate lunch and drink Sodas. In the afternoon, the people went back home little by little, only stayed some of them.

Ipu Francisco-mpin ipa Sofia-mpin katuqañ utapa (Uncle Francisco & aunt Sofia’s living room)
Ipu Francisco-mpin ipa Sofia-mpin katuqañ utapa (Uncle Francisco & aunt Sofia’s living room)
Uka jayp’ux taqinis wali k’uchikirakiw jikxatasipxarakiyätana. Ukat qhiphürun amtasiñtakix Jhenny-ruw diplom apt’atpach mä jamuq apst’ayätana.

That evening we were all very happy. And we took a picture of Jhenny with her diploma for a souvenir.

Ukat thayäxipan utjäwiparurakiw sarxapxayätana. Akan wila masikamakixapxänwa; qalltañtakix irpsuripaw mä qhawqha arunak arst’äna, ukjarux sapa maynirurakiw ar churäna. Jupanakax jan kuna pächasisaw kunayman suma arunakamp yatiqañ tukt’ayirirux ch’amancht’apxäna. Qhipharux Jhenny kullakaw akjam arst’äna: “Walikpin jichhürux kumpañt’awapxistaxa, ukjamaraki tatajarus mamajarus yuspajararaktwa… isturyujar apuyt’awapxitu… Naya uka kunsijunak churawäpkistä uk janiw armaskäti…”

Yatiqäwipan Jhenny-x maynïr suma yatiqirïtapat urucht’añ munayätana, ukat ukx kunjamatï ninkharax sisxtan ukjam lurt’awayapxtana. Jichhax Jach’a Yatiqañ Utankxan ukjaxa, taqiniw nayrar sartaskakiñap muntana.

It was cold and we all went back uncle Francisco’s house. Here, everyone was member of the family; to start with, Jhenny’s godfather gave a speech, then he wanted each one expresses his / her feelings. Without any doubt, all guests encouraged her to continue with her studies. And finally, Jhenny was very grateful and told us: “Thank you very much for coming today. I also thank my parents because they supported me to study… I will not forget your suggestions…”

We all wanted to celebrate Jhenny’s Graduation because she has been one of the best students in her class, and we did it in this way. Now we all hope she goes ahead with the same enthusiasm when she is at the university.

 

Ceja-n Munirijamp Jikisïwija (La Rendez-Vous à la Ceja avec ma Copine)

Posted November 23rd, 2012 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

Ilaies2012@gmail.com

 

Elias: Bonjour! Où es-tu? Comment vas-tu? Tu vas venir oui ou  non?

Copine: Salut! Je suis allant dessous. Peux-tu m’attendre? Je vais revenir dans 30 minutes. Ne t’en va pas.

Elias:Alors!

 

Mä Qhawqha k’atanakxaru (Quelque Minutes Après)

 

Copine: Bonsoir! Comment ça va?

Elias: Ça ne va pas du tout… Non, c’est bon, je rigole. Ne le prends pas mal.
Copine: Excuse-moi. J’ai voulu être ponctuelle, mais mon cousin m’a téléphoné, j’ai dû aller l’aider.

Elias: Tu as toujours une bonne excuse. Tu es toujours en retard.
Copine: Pourquoi t’as changé avec moi? Tu n’étais pas ainsi avant. Tu es devenu très susceptible.

Elias: Tu sais déjà porquoi…

Copine: Donc, nous allons faire une randonnée… Tu es furieux?
Elias: Je ne sais pas!

Copine: Bien, je dois aller chez ma tante pour aider à vendre les pommes de terre. Rendez-vous dimanche prochain. Je vais te téléphoner.

Elias: Si j’avais su, je serais parti. Puis, porquoi tu me faire attendre?… En plus, tu ne tiens pas tes promesses.

Copine: Maintenant, je ne vais plus te téléphoner. Si tu veux, tu me téléphones.

Elias: Eh bien, ça dépand de toi!

Pacha Kutimpin Arunak Irptirimpin Utt’asïw Urupa (Día de la Descolonización y Acto de Posesión del Director Ejecutivo IPELC)

Posted October 13th, 2012 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

ilaies_2012@hotmail.com
ilaies2012@gmail.com

2012 taypi sata phaxsin pusi uru saraqataruw tunka payan urutak Yatich Kamanit mä “jawillt’äw” Jaqi Aru tamachäwir purt’ayanipxistu. Ukat ukürux kimsaniw Bolivia uraq apnaqirinakan Utapar paqalq pachar El Alto jach’a markat saraqapxtana. Purtan ukat niya anqan suyapxapinitaynawa. Jupanakax taqichaqatapxänwa, ukjamarakiw jiwa isinakamp isthapt’atapxäna.

Ukat janiw walja k’atanak jalkiptawaykänti. Niya kimsa qalqu pacharux mantxapxakiyatänwa. Mantatat wakichäwix mäkirakiw qalltäna.

Wakichäwi
Tata Jilïr Irptir Evo Morales
Akjan kunjamati wakt’ayatäkan ukjamarjamaw phuqt’asiwayaraki.

Qalltatat Yatich Kaman Irptiriw pacha kutimpin machaq arunak irptir utt’asitapat mä qhawqha arunak art’äna. Ukjarux machaq Arunak Irptirirakiw kumjams laräwinakap nayrar sartayani ukatuqinakat qhanancht’äna. Qhipharux tata jilïr Evo Morales Irptirisarurakiw aru churapxäna. Jupax “…nayrax khithiti Estados Unidos-amp wali suma apaskän jupax wali suma yäqatänwa… Jichhax ukanakax janiw ukjamäxiti. Ukax mayjt’ayaskañakiwa, ukat ukjamanak pacha kutjtayañäni…”, sasaw sarakistäna.

Uka tukutatxarux Italaki thuqht’äw mä qhawqha k’atanak uñicht’ayapxistäna. Jupanakax iwij isinkamakipxarakïnwa. Ukat Tata jilïr irpirisarus Tata sullka irptisarus machaq Arunak irptirirus ukat yaqhanakampir ukjamaw thuqt’ayapxäna. Uka uñjañtakix akjam uñtañaw waraqt’aniwayataraki:

Qhiphar Machaq Arunak irptirimp yaqha jila kullakanakampiw aruskipt’aniwayapxtana. Sapa mayniw mayja mayja amuyunakanipxäna. Maynïrinakasti, “wali askipiniwa” sasaw sapxistäna. Yaqhanakax “uñjañäspawa, kunjamay achunakax uñstchini” sasaw amuyt’apxarakïna.

Pedro Ipala, "Director de Ejecutivo IPELC

Janiw khithis maysar qhiphaqtañ munkänti. 

Nayra achachilanakasan jiwasanaklayk ch’axwawäpxatapax janiw inamayäkiti kunatti aka qhipha urunakan juk’at juk’at achunak uñjasktana. Suma yattan aka pacha kuti satäkis ukar phuqhasiñapatakix maya maya luräwinakaw lurt’asiski. Ukjamïpan ukanakat jiwasax wali k’uchik jikxatastana, ukapachparakiw yaqha jila kullakanakax lup’ipxpacha. Jichhax aka luräwinakarux jiwasaxa, tamachäjamax kawkhanakampaktanti ukjanakatpach kunayman luratanakasamp yanapt’añäni.

Siwar Yawi

Posted September 14th, 2012 in Uncategorized by Elias Quispe Chura

Ilaies2012@gmail.com
ELIAS QUISPE CHURA

Siwar Yawi

Ch’uxña siwar yawi urux lupix walipiniw lupintäna.

“Callamarca” ayllun siwar yawi urux wali arumirjat yawir sarawayapxtana. Qalltañtakix kimsanikïpxayatanwa, sapa mayniw jusis ayt’at kimsa sukat kimsa sukat sarxatapxayätana. Chullanakx sapa yawiriw mä pä chillqtarkam tantasirakïna. Ukanakasti, chiqqak siqt’atarakïnwa. Ukürux lupix walpinrak ch’ijtäna, ukat ukjampachaw lurapxarakiyätana. Siwarax tantiy achutakirakïnwa kunatti uraqiw xaxwïna.

Niya tukuñampixayätan ukjaruw kimsanimp ipa Sofia-x yanapt’ir jutapxatayna. Jupanakampix walja amparaxapxayätanwa ukat mäkiw tukxapxayätana. Tukutatx siwar suma wañt’añapatakiw chullt’atanak uraqir chuqt’as ch’uqt’as askichkipapxarakiyätana. Qhipharux wakar waxt’asiñtakiw thiya thiyat ch’uxña siwar lukucht’ayätan ukat qala kayur khumxatasax utarukiw wali qarit kutt’awayxapxayätana.